Tänään oltiin Ainon kans treeneissä. Myöhästyttii vähä treeneistä, koska kotona ovet lukossa ja kaikki tavarat sisällä, että jouduttii ottaa, että isäpuoli tulee kotia ja avaa ovet. Sitte kiireesti pakattii tavarat.. Mukaan pakkasin mm. näyttelyhihnan, jälkiliinan, paljon nameja, noutokapulan, vesikupin, vettä ja sit Ainolla oli valmiiksi päällä valjaat ja laitoin sille ennen lähtöä valmiiksi kaulaan snake näyttelypannan. Kun päästiin treenipaikalle niin laitoin Ainolle jälkiliinan ja annoin sille vettä, että se saa juoda. Sen jälkeen käytiin kävelemässä, jos se vähän rauhottuis. Aina aluksi ollaan villejä, kun on muita koiria, mutta onneks se rauhottuu äkkiä.
Kun alettiin treenaa niin Aino testas vähän mun hermoja, ettei tehnytkään mitä pyysin sitä tekemään.. huomaa ainakin, että neidillä on juoksut tulossa. Mutta kun aikani siinä sen kans taistelin niin alko tottelemaan. Otettiin eka paikallaan makuuta, joka meni Ainolta hyvin. Kävin vähän väliä palkkaamassa Ainon, että sillä riittää kärsivällisyys maata siinä. Tätä tehtiin jonkin aikaa ja oon kyllä tyytyväinen tähän koiraan! Vielä, kun tää osais ilman käsimerkkejä mennä maahan niin voitais käyä, vaikka kisaamassa ekat rally-tokokisat. Tän jälkeen mentiin isommalle alueelle ja muut otti luoksetuloja paitsi minä ja Aino otettiin paikallaanoloa, koska Ainon kohalla luoksetulo ei oo 100% varmaa paikassa, jossa on muita vieraita koiria ja varsinkin, kun sillä on juoksutkin alkamassa niin se on oikea jääräpää. Juoksut ei oo siis vielä alkanu, mutta Aino on näyttänyt jo merkkejä juoksujen alkamisesta, joten tarkkaillaan sitä, että millonhan ne alkaa, jotta tiedetään erottaa Aino meiän pojista muutamaksi viikoksi. Kun muut olivat ottaneet luoksetuloja niin alettiin tekemään vähän näyttelyjuttuja, kun mulla ja toisella treenaajalla on mätsärit tulossa. Torstaina on vielä onneksi näyttelytreenit. Kun oltiin tehty näyttelyjuttuja jonku aikaa niin käytiin juottamassa koirat ja sitten sai tehä kaikkea mitä itse halusi. Vähän ennenku treenit loppu niin sinne tuli suomenlapinkoirapentu. Aino sai haistella sitä pentua ja Ainon mielestä se oli kauhean ällöttävä, muttei kuitenkaan niin ällöttävä kuin meidän Rico. Tää lapinkoira näytti tykkäävän Ainosta, muttei Aino siitä. Ens viikolla tiistaina päästään Ainon kans treenaamaan rally-tokoa ja ootan jo ihan innolla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti